Vesivahinkojen ehkäisy elementtisaumauksella: Pitkäaikaisen suojan varmistaminen kiinteistöissä

Vesi on rakennuksen vakavin vihollinen

Kosteus on yksittäinen suurin syy rakennusvaurioihin Suomessa. Kun vesi pääsee tunkeutumaan elementtirakenteisiin, seuraukset voivat olla laajat: betoni rapautuu, teräkset korrosoituvat, lämmöneristeet menettävät ominaisuutensa ja homevauriot alkavat kehittyä. Kaikkien näiden ongelmien ennaltaehkäisy alkaa yhdestä asiasta – tiiviistä elementtisaumoista.



Elementtisauman tehtävä on yksinkertainen: pitää kosteus poissa rakenteiden sisältä. Kun tämä tehtävä hoidetaan hyvin, rakennus voi toimia vuosikymmeniä ilman kalliita vesivuotokorjauksia.

Miten vesi pääsee rakenteisiin?

Betonielementtejä ei liitetä suoraan toisiinsa kiinni – niiden väliin jätetään aina liikkumisrako, joka täytetään elastisella saumausaineella. Tämä aine joustaa rakennuksen liikkeiden, lämpölaajenemisen ja tuulikuorman mukana. Ajan myötä massa kuitenkin kovettuu, menettää joustavuutensa ja alkaa haljeta. 

Haljenneesta saumasta vesi pääsee ensin kapilaarisesti etenemään saumarakoon, sitten elementtien taustapuolelle ja lopulta lämmöneristeisiin ja sisärakenteisiin. Ensimmäiset merkit tästä ovat usein kosteusjäljet tai vetoisuus sisäseinien lähettyvillä.

Pitkäaikainen suoja edellyttää laadukasta pohjatöiden tekemistä

Uusi saumausaine ei tarjoa pitkäaikaista suojaa, jos pohjatyöt on tehty huonosti. Laadukas työ sisältää aina nämä vaiheet:

Vanhojen saumamassojen täydellinen poisto. Uusi massa ei tartu kestävästi vanhan päälle. Vanha materiaali on poistettava huolellisesti niin, että alusta on puhdas.

Saumauran puhdistus ja tarvittaessa korjaus. Irtonainen tai vaurioitunut betonipinta on korjattava ennen saumausta.

Pohjanauha. Pohjanauha asetetaan saumauraan ennen massan levittämistä. Se varmistaa, että massa tarttuu vain kahteen kohtaan (saumauran sivuseinämiin), ei pohjaan. Tämä on välttämätöntä elastisuuden toimivuudelle.

Tartuntapinnan käsittely. Tarvittaessa pinta esikäsitellään primer-aineella tartunnan parantamiseksi.

Oikeaoppisesti toteutettu saumaus suojaa rakennetta tehokkaasti ja kestää materiaaleista riippuen 15–20 vuotta.

Energiatehokkuus paranee tiiviin saumauksen myötä

Kosteus ei ole ainoa ongelma, jonka tiivis sauma torjuu. Vuotavien saumojen kautta rakennuksesta karkaa myös lämpöä, mikä näkyy suoraan energialaskussa. Hyvin toteutettu julkisivun tiivistys voi vähentää lämmityskustannuksia jopa 5–10 prosenttia. 



Julkiselle sektorille tämä on erityisen merkityksellistä. Julkisilla kiinteistöillä on usein sekä taloudelliset että lainsäädännölliset velvoitteet parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Elementtisaumauksen uusiminen on yksi yksinkertaisimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista parantaa julkisivun tiiveyttä.

Milloin vesivahinko on jo tapahtunut?

Joskus saumauksen laiminlyönti havaitaan liian myöhään. Merkkejä jo tapahtuneista kosteusvaurioista ovat:

• Kosteusjäljet tai värjäytymät sisäseinissä tai katoissa
• Homeen tai kosteudentuoksu asunnoissa tai käytävillä
• Pakkashalkeamat betonielementeissä
• Rapautuva tai hilseilevä betonipinta

Näissä tilanteissa pelkkä uusintasaumaus ei välttämättä riitä. Ensin on selvitettävä kosteuden laajuus rakenteissa ja tarvittaessa tehtävä laajempi korjaus ennen uuden saumauksen asentamista.

Ennaltaehkäisy on aina halvempaa

Ajoissa tehty uusintasaumaus on huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin mittava vesivuotokorjaus. Ennakoiva kiinteistönpito – säännölliset tarkastukset ja saumojen uusiminen ennen kuin ongelmat alkavat – on järkevää sekä taloudellisesti että rakennuksen pitkäikäisyyden kannalta.

Saumaten Oy auttaa taloyhtiöitä, urakoitsijoita ja julkisen sektorin toimijoita ehkäisemään vesivahinkoja ammattimaisella elementtisaumauksella. Toiminta-alueemme kattaa koko Etelä-Suomen. 

Pyydä tarjous tai sovi kuntotarkastus – huolehditaan siitä, että kosteus pysyy poissa rakenteiden sisältä.

Ota yhteyttä!

Vanhojen saumamassojen poisto: PCB ja lyijy 

Saneerauskohteissa on huomioitava haitta-aineet. PCB-pitoisuudet on aina selvitettävä vuonna 1979 tai sitä ennen rakennetuista rakennuksista, koska PCB:tä käytettiin saumausmassojen pehmentimenä vuoteen 1979 asti. Lyijyä käytettiin kovettimena vuoteen 1989 asti, joten lyijypitoisuus on syytä tutkia myös 1980-luvun rakennuksista. 

Nämä aineet on selvitettävä ennen töiden aloittamista, ja niiden käsittelyyn tarvitaan asianmukaiset menettelyt ja suojaukset. 

Ammattitaitoinen urakoitsija tunnistaa tämän riskin ja osaa ohjeistaa tilaajaa oikeista toimenpiteistä ennen projektin käynnistämistä.

Saumaten Oy palvelee julkista sektoria, taloyhtiöitä ja rakennusliikkeitä elementtisaumauksissa Etelä-Suomessa. Valitsemme jokaiseen kohteeseen materiaalin, joka sopii parhaiten kyseiseen rakenteeseen ja olosuhteisiin. Olemme toteuttaneet satoja saumausprojekteja, myös terveyskeskuksissa ja muissa julkisissa kiinteistöissä. 

Ota yhteyttä ja kysy tarjousta omaan projektiisi!